Vähemmästä enemmän: miksi kiertotalous?

Suomi tavoittelee siirtymää hiilineutraaliin kiertotalouteen ja kiertotalous on myös Trifamin ekosysteemin ytimessä. Mutta miksi kiertotalous on niin kiinnostavaa, tärkeää ja hyödyllistä?

  1. Kiertotaloudessa voittavat kaikki. Kiertotalouden ytimessä on ajatus siitä, että tekemällä vähemmästä enemmän saavutetaan taloudellisia hyötyjä ja vähennetään ympäristövaikutuksia, kun rajallisten luonnonvarojen käyttö maltillistuu. Win-win!
  2. Vähäpäästöisyys ei tarkoita totaalista kulutuksesta luopumista. Kiertotalous kutistaa talouden ja kestävyyden välistä ristiriitaa. Kiertotalous mahdollistaa vähäpäästöisen kuluttamisen kohtuuden rajoissa, eli kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvitse luopua kulutuksesta totaalisesti. Talous voi edelleen kasvaa rajallisten luonnonvarojen rajoissa. 
  3. Jonkun jäte on toisen ruoka. Kiertotalous pohjautuu materiaalien kierrolle. Kun materiaali kiertää eikä päädy käytön jälkeen makaamaan kaatopaikalle, tarpeemme raaka-aineiden käyttöön vähenee. Emme tarvitsekaan lisää resursseja, vaan resurssien parempaa käyttöä. Periaate on luonnon kiertokulusta tuttu: jonkun jäte on toisen ruoka ja vanhasta syntyy uutta. Luonnossa maatuvan lehden paikalle voi kasvaa puu, kiertotaloudessa betonijätteestä voidaan rakentaa uutta. Tätä periaatetta noudatettiin myös ennen vanhaan suomalaisilla maatiloilla, joissa minkään ei annettu mennä hukkaan!
  4. Luonnonvarojen kestämätön käyttö tuhoaa luontoa. Kansainvälinen luonnonvarapaneeli on arvioinut, että noin puolet maailman kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu luonnonvarojen irrottamisesta ekosysteemeistä ja niiden prosessoimisesta tuotteiksi. Lisäksi jopa 90 % luonnon monimuotoisuuden kadosta johtuu kestämättömästä luonnonvarojen käytöstä! Lisäksi näyttää uhkaavasti siltä, että luonnonvarojen käyttö on peräti tuplaantumassa 2050 mennessä väestönkasvun ja kasvavan elintason myötä. 
  5. Luonnonvarojen tehokkaampi käyttö tukee ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Jos luonnonvarojen käyttöä onnistutaan tehostamaan riittävästi, riittää vähemmästä enemmälle ja edellisen kohdan haasteita voidaan taklata. Samalla voidaan onnistua pysäyttämään luontokato ja saavuttamaan Pariisin sopimuksen tavoitteet. Kiertotalous on yksi keino tehdä luonnonvarojen käytöstä kestävämpää. 
  6. Kiertotalous voi olla kilpailukykytekijä suomalaisyrityksille. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta 2035 ja kiertotalouden kärkimaan statusta vuoteen 2025 mennessä. Suomessa on valtavasti osaamista ja tietoa kiertotalouden ratkaisujen kehittämiseen ja luonnonvarojen tehokkaampaan hyödyntämiseen – tästä hyvä esimerkki on Trifamin ekosysteemissä mukana oleva osaajajoukko. Suomalaisyrityksillä on oiva tilaisuus viitoittaa tietä kohti resurssitehokkaampaa muutosta ja saavuttaa samalla edelläkävijänä kilpailuetua.