Hyvä, paha betoni

Betoni on eniten käytetty rakennusmateriaali maailmassa – eikä vähiten siksi, että sitä voidaan käyttää lukuisiin erilaisiin ja erikokoisiin käyttökohteisiin. Suositun materiaalin betonista tekee edullisuus, kyky kestää kosteutta, puristuslujuus ja jäykkyys sekä muokattavuus. Lisäksi betoni on paloturvallinen materiaali, eikä siitä irtoa haitallisia aineita. Runkomateriaalina betoni soveltuu suuriinkin rakenteisiin, jotka ovat yhteydessä vesistöön tai maaperään. Vielä talonrakentamista useammin betonia käytetään infrarakentamisessa kuten tunneleiden, siltojen tai putkilinjojen valmistuksessa. 

Betoni valmistetaan vedestä, sementistä ja kiviaineksesta eli täysin luonnonmateriaaleista, mikä tekee siitä yhtä aikaa hyvän mutta ekologisesti kestämättömän tuotteen. Sidosaine sementti valmistetaan pääosin kalkkikivestä polttamalla mikä kuluttaa paljon energiaa ja lisäksi prosessissa syntyy huomattava määrä hiilidioksidia. Betonin valmistukseen sopii tavallinen juomavesi, jonka käyttäminen itsessään on jo ongelmallista. Runkoaine eli kiviaines on betonin päämateriaali ja siihen voidaan käyttää joko mursketta, luonnonsoraa tai luonnonhiekkaa. Edellä mainittuja materiaaleja on saatavilla lähes loputtomiin, mutta esimerkiksi hiekasta on tullut maailman toiseksi kysytyin luonnonvara. Betonin valmistuksessa raaka-aineita joudutaan ensin hankkimaan jopa maapallon toiselta puolelta asti ja vasta sen jälkeen valmis betonimassa siirretään rakennuspaikalle. Tämä liikuttelu aiheuttaa luonnollisesti paljon ympäristöä kuormittavia liikenteen päästöjä.

Ympäristönäkökohdista katsoen betonin ympäristövaikutuksia rakennusmateriaalina tulisi kuitenkin tarkastella rakennuksen koko elinkaaren ajalta keskittyen kahteen näkökulmaan:

• Mikä on rakennuksen elinkaaren aikainen energiankulutus?
• Miten luonnonvaroja on käytetty ja onko jätteen määrä minimoitu?

Betoni on mahdollista kierrättää täysin. Lisäksi uuden betonin runkoaineena voidaan käyttää murskattua betonia eli kierrätettyä betonia tai ylijäämäbetonia. Aiemmin betonimursketta on käytetty lähinnä maanrakentamiseen tehtävän betonin valmistukseen, mutta sen tiedetään soveltuvan myös talonrakentamiseen. Myös betonirakennuksen pitkä käyttöikä, hyvä energiatalous ja materiaalien kierrätettävyys sekä hiilidioksidin sitoutuminen kompensoivat rakennusvaiheessa aiheutuneita päästöjä. 

Samaan aikaan kun neitseellisen betonin valmistaminen kuormittaa maapalloa kohtuuttoman paljon, rajut luonnonilmiöt kuten maanjäristykset ja tulvat lisääntyvät jatkuvasti ja usein ainoaksi teknisesti kestäväksi ratkaisuksi jää betonirakentaminen. Betoni ei ole yhtä paha kuin mitä sen valmistusprosessi on – se on yhä yksi tärkeimmistä rakennusmateriaaleista, jolla on paljon hyviä ominaisuuksia. Kiertotalouden näkökulmasta katsottuna erityisesti uusiotuotteiden käyttämisellä on tärkeä rooli rakentamisessa: niiden avulla säästetään luonnonvaroja, vähennetään jätteen määrää sekä pienennetään ilmaston päästöjä. Tällä hetkellä tärkeintä on siis kehittää betonin valmistamista sekä betonirakentamista mahdollisimman monipuolisesti kestävämpään ja ekologisesti tehokkaampaan suuntaan.

Lue aiheesta lisää: 

Betoniteollisuus ry:n kotisivut https://betoni.com

Diplomityö: Murskatun betonin hyödyntäminen uusiokiviaineksena betonissa (Nieminen, A-M., 2015) http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201512165726

Opinnäytetyö: Jäte vai hukattua potentiaalia?: betonijätteen uusiokäyttö (Aaltonen, S., 2019) http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019122027737