Lontoo osa II: kestävän rakentamisen tavoitteet

Tällä kertaa kurkataan tarkemmin siihe, miten Lontoossa edistetään kestävämpää rakentamista. Tämä on toinen osa Lontoo-aiheista blogisarjaa, jossa tutustutaan Lontoon kaupunkisuunnitteluun, rakentamiseen sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ilmastotoimiin. 

Viime osassa mainitussa Lontoon ympäristö strategiassa yhtenä ilmastotoimena on nimetty hiilineutraalin rakentaminen. Tällä hetkellä Lontoon rakennukset tuottavat ⅘ osaa Lontoon kasvihuonekaasupäästöistä ja 70% koko Lontoon alueen energian kulutuksesta. Nämä aiheutuvat mm. rakennusten lämmityksestä, kaasu käyttöisistä lämminvesivaraajista, valaisemisesta ja kodinkoneista. Tilanteen parantamiseksi, tavoite on muodostaa energiatehokas rakennuskanta, jonka hiilijalanjälki on lähes nolla vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien rakennusten hiilijalanjäljen tiukkaa säännöstelyä ja kaikkien jo olemassa olevien rakennusten kunnostusrakentamista energiatehokkaimmiksi vuoteen 2050 mennessä. Strategia on nimennyt tiettyjä parannusehdotuksia tämän edistämiseksi: tehokkaiden rakennusmateriaalien käyttö, ylijäämä veden varastointi, hajautettu energiantuotato mm. rakennusten katoille asennettavien aurinkopaneeleiden avulla, älyteknologian käyttö energian säännöstelyssä, ylijäämä energian varastointi ja viherkattojen asentaminen. 

Suurin haaste tässä tavoitteessa on kaupungin lämpö- ja energialähteiden uudistaminen uusiutuvaan energiaan, sekä siirtyminen hajautetumpaan energiantuotantoon. Strategiassa tiedostetaan, että Lontoo ei tilanpuutteen vuoksi pysty koskaan tulemaan omavaraiseksi energiantuotannossa, jolloin kaupungin energiauudistuksen menestys riippuu myös laajemmasta kantaverkon uudistuksesta. Lontoon ympäristöstrategia kuitenkin tavoittelee kaupungissa olevien rakennusten kiinnittämistä älyverkostoon, jolloin rakennusten aurinkopaneeleiden tuottama ylijäämä energiaa voidaan siirtää takaisin kantaverkkoon, lisäten uusiutuvan energian osuutta ja laajempaa käyttöä. Rakennuksiin on myös tavoitteena asentaa älymittarit, joista energiankulutusta voi reaaliaikaisesti tarkastella. Älymittarit myös säännöstelevät rakennusten energiankäyttöä automaattisesti kysynnän mukaan, tuoden säästöjä energiankulutukseen ja kustannuksiin. 

Yksi esimerkki Lontoossa olevasta ympäristöystävällisestä rakentamisesta on Bloombergin Euroopan pääkonttori Lontoon keskustassa. Rakennus valmistui vuonna 2017 ja on saanut korkeimman mahdollisimman BREEAM-ympäristösertifiointi luokituksen (BREEAM outstanding). Rakennus on ensimmäinen toimistorakennus maailmassa joka on saanut näin korkean ympäristöluokituksen. Rakennuksessa on lukuisia energiaa säästäviä piirteitä, kuten esimerkiksi kattopaneelit, jotka toimivat sekä lämmöneristäjinä, viilentäjinä, valaisimina ja akustiikan säännöstelijöinä, sekä katolla toimivat sadevedenkerääjät, joista talteen otettu vesi käytetään rakennuksen alipaineella toimivissa wc-pöntöissä. Rakennuksen ikkunoihin on myös asennettu “evät,” jotka toimivat tärkeässä roolissa rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmässä sekä auringonvalon optimoimisessa. Myös rakennuksen orientaatio ja muotoilu on tarkkaan suunniteltu kaupungin katujen ilmavirtojen mukaan, jolloin luonnollista ilmanvaihtoa ja lämpötilojen säätelyä voidaan hyödyntää. Tätä avustaa myös rakennuksen sisällä olevat älysensorit, jotka säännöstelevät ilmanvaihtoa ihmismäärien mukaan säästäen 600-750 MWh energiaa vuosittain. Yhdessä nämä, sekä lukuisat muut huolellisesti suunnitellut ominaisuudet tuovat rakennukselle kokonaisuudessaan 73% säästöt vedenkulutuksessa ja 35% säästöt energiankulutuksessa. 

Kirjoittaja on kaupunkisuunnittelun opiskelija Petra Elo, joka tekee maisterintutkintoaan Lontoossa.

(Lähteet: london.gov.uk, bloomberg, bloomberg1)