Vähähiilinen rakentaminen – mitä ja miksi?
Vähähiilisen rakentamisen tarkoitus minimoida rakentamisen hiilidioksidipäästöjä. Tällä on ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta suuri merkitys, sillä yli kolmasosa Suomen kasvihuonepäästöistä syntyy rakennuksista ja rakentamisesta. Vähähiilisyys tulee osaksi rakennusmääräyksiä ja kokonaisuutta, joka tähtää Suomen hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä.
Vähähiilisen rakentamisen tarkoitus on vähentää kasvihuonepäästöjä kaikissa rakentamisen vaiheissa. Vuonna 2017 Ympäristöministeriö julkaisi vähähiilisen rakentamisen tiekartan, jossa todetaan rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen olevan osa rakennusmääräyksiä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Vähähiilisyys on myös osa maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta, jonka tavoitteena on hallituksen esitys vuoden 2021 loppuun mennessä. Vähähiilisyys näkyy hallitusohjelmassa useassa kirjauksessa. Vähähiilisen rakentamisen tiekarttoja nopeutetaan ja asuinalueiden kehittämisessä hiilineutraalius ja viheralueiden merkitys korostuvat.
Vähähiilisen rakentamiseen on kehitetty arviointimenetelmä, jonka on tarkoitus helpottaa rakentamisen ilmastovaikutusten laskemista. Arvioinnissa otetaan huomioon esimerkiksi energiankäyttö ja -kulutus, kuljetusten hiilijalanjälki, rakennusmateriaalin valinta ja materiaalitehokkuus. Keskeistä on, että arvioinnissa huomioidaan rakennuksen koko elinkaari. Myös rakennuksen hiilikädenjälki otetaan huomioon. Hiilikädenjäljellä tarkoitetaan rakennuksen ilmastohyötyjä, joita ei syntyisi ilman rakennushanketta. Tässä huomioidaan esimerkiksi ”Rakennusosien uudelleenkäytön tai materiaalien kierrätyksen kautta vältetyt kasvihuonekaasupäästöt”. Vähähiilisen rakentamisen arviointimenetelmää päivitetään edelleen.
Vähähiilinen rakentaminen on tulevaisuuden normaali, jota kohti Suomi on jo matkalla. Rakentamisen ilmastovaikutusten huomioimisella on merkittävä rooli kestävämmän tulevaisuuden takaamisessa.
