Onko rakentaminen nyt järkevää?

Ukrainan sodan vaikutukset ja jo ennen sotaa vallinnut eri materiaalien hintojen nousu sekä raaka-ainepula ovat johtaneet siihen, että rakentamisen kustannukset ovat olleet nousussa jo pidemmän aikaa. 

Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset olivat syyskuussa 6,2 % korkeammat kuin vuosi sitten. Erityisesti teräsrakenteiden ja betonielementtien hinnat ovat jatkaneet nousua. Puutavarassa on kuitenkin havaittavissa laskua vuoden takaiseen tilanteeseen. 

Rakentamisen ennustetaan hiipuvan

Rakentamisessa koettiin vuosi sitten piikki, jonka takia kohteita on ollut paljon työn alla myös vuonna 2022. Näiden kohteiden valmistuttua ennustetaan kuitenkin, että rakentaminen tulee vähenemään toistaiseksi.

Syitä on monia, kuten raaka-aineiden hintojen nousu, yleinen taloustilanne, korkojen nousu inflaation kiihtyminen sekä energian hinnat. Asiantuntijoiden arviot ja kuluttajien luottamusindeksi kertovat samaa tarinaa: vallitseva tilanne aiheuttaa epävarmuutta ja johtaa siihen, että uusia rakennushankkeita tulee olemaan vähemmän. Tietoa tai arviota siitä, kuinka pitkään taantuma tulee kestämään, ei ole. 

“Etenkin pienrakentajien puolella tämä ilmiö on ollut havaittavissa siten, että ei-akuutteja saneeraus- ja peruskorjaushankkeita on lykätty hintojen huonon ennustettavuuden takia”, kertoo Trifami 3D:n projektipäällikkö, rakennusmestari Kalle Salo. 

Rakentamisen kustannuksiin pystytään vaikuttamaan hyvällä suunnittelulla 

Poikkeuksellisina aikoina korostuu hyvän suunnittelun merkitys. Rakennusliikkeet pystyvät vaikuttamaan materiaalien saatavuuteen ja hintoihin hyvällä ennakoinnilla. Kun tavaraa tilataan tarpeeksi ajoissa ja riittävästi, niin hinnat saadaan pidettyä maltillisena ja voidaan varmistua siitä, että materiaalia on saatavilla, kun tarve on. 

Haasteena on se, että tarjouksia kaikista halutuista raaka-aineista ei vallitsevasta tilanteesta johtuen saada välttämättä kovin pitkälle ajalle. Kun materiaalia kuitenkin saadaan, olisi tärkeää pystyä järjestämään logistiikka ja säilytys niin, että tavaraa pystytään säilyttämään hyvänä tarvittaessa myös pidemmän aikaa. 

“Perusasioihin huomion kiinnittäminen on tärkeää, että ei ainakaan ylimääräisiä kustannuksia syntyisi. Hyvä esimerkki on puutavaran säilyttäminen: puutavara saatetaan peittää pressulla ja kun pressu avataan, huomataan, että sinne olikin päässyt vettä ja tavara onkin jo pilalla. Kipsilevyt puolestaan toimitetaan yleensä suhteellisen hyvin suojattuina nipuissa. Säilytyksessä olisi silti hyvä käyttää katettua tilaa, jossa levyjen kuntoa voi tarkkailla ja, että levyt voisivat tarvittaessa hengittää kosteudelta suojassa.”, kertoo Salo. 

“Huolellinen rakentamisen eri vaiheiden aikataulutus on myös yksi tekijä, jolla pystytään säästämään kustannuksissa. Esimerkiksi rakennettavan kohteen eristysten tekeminen olisi hyvä ajoittaa kesälle. Näin pystytään minimoimaan hukkaenergian ja tätä kautta ylimääräisten lämmityskustannusten syntyminen, kun ei tarvitse yrittää lämmittää puolivalmista taloa talvipakkasilla.”, täydentää Salo.

Kiertotalouden merkitys kasvaa tulevaisuuden rakennussuunnitelmissa

Esimerkiksi betonin tehokas uusiokäyttö voisi ratkaista osaltaan rakentamisen materiaalipulaa ja leikata kustannuksia. Valitettavasti tällä hetkellä valmiita prosesseja ja toimintatapoja ei ole kuitenkaan käytössä, jotta tämä ajatus saataisiin käytännössä toteutumaan. 

“Energiakriisi, materiaalipula ja yleiset hintojen nousut ovat valitettavia tilanteita, mutta pakottavat meidät miettimään vaihtoehtoisia tapoja toimia. Jos meillä olisi jo nyt käytössä hyvin organisoidut kiertotaloutta tukevat järjestelmät, emme olisi ajautuneet näin pahaan tilanteeseen. Tämä tilanne pitää nähdä mahdollisuutena kasvaa ja kehittää koko yhteiskunnan toimintaa niin, että olemme tulevaisuudessa resurssiviisaampia.”, kertoo Salo.