Näkökulma: EU-elvytysrahalla olisi syytä edistää kiertotaloutta
Siirtymä hiilineutraaliin kiertotalouteen on välttämätön. Vaikka kiertotaloudesta puhutaan paljon jo nyt, on yllättävää, miten vähän huomiota kiinnitetään resurssien valtaisaan tuhlailuun rakennussektorilla. Ongelman mittakaava on valtava jo nyt, ja jollei kurssia saada käännettyä, muuttuu ongelma tulevaisuudessa massiiviseksi. On korkea aika kääntää katse rakennetun ympäristön suuntaan ja pyrkiä minimoimaan sen ympäristökuorma.
YK:n alaisen One Planetin rakentamisen kiertotalous -raportin mukaan globaali raaka-aineiden käyttö tulee tuplaantumaan vuoteen 2060 mennessä. Rakennussektori on vastuussa kolmanneksesta tästä raaka-aineiden käytön kasvusta kiihtyvän kaupungistumisen seurauksena. Kehitys on erityisen vauhdikasta Aasian ja Afrikan mantereilla, mutta kasvua on kaikilla alueilla. Raaka-aineiden käytön lisääntymisen seurauksena myös ilmastopäästöt nousevat ja on arvioitu, että kehityksen jatkuessa nykyisellään pelkästään betoni aiheuttaa kaksitoista prosenttia kaikista globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2060. Lisäksi jätteen määrä tulee nousemaan radikaalisti: jos vuonna 2016 jätettä syntyi 2 miljardia tonnia, vuonna 2050 puhutaan jo neljästä miljardista tonnista.
“Kiertotalous on hyväksi kaikille ja siksi ekosysteemien syntymiseen ja niiden toimintaedellytysten parantamiseen kannattaisi panostaa.”
EU:ssa jo nykytilanteessa rakennusten päästöt ovat melkoiset. EU-alueella 35 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennuksista ja rakennusala tuottaa jopa 25-30 % kaikesta jätteestä. Nämä ovat valtavia numeroita ja osoittavat rakennussektorin merkittävän roolin EU:n hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi kaikki 27 jäsenvaltiota ovat sitoutuneet yhteisen lainsäädännön kehittämiseen ja kiertotalouden edelläkävijyyteen. Eurooppa onkin kiertotaloudessa jonkin verran edellä muita maanosia, mutta siitä huolimatta kiertotalous on Euroopassakin vielä lapsenkengissä ja lineaarisen talousjärjestelmän murtaminen on osoittautunut yllättävän haasteelliseksi. Kiertotalous tarvitsee kiireesti lisäsysäyksen eteenpäin ja EU:n jäsenmailleen jakamat elvytysrahat tarjoavat siihen erinomaisen tilaisuuden. Hyviä käytänteitä on jo vaikka kuinka, mutta ne täytyy saada skaalattua.
Poliitikkkojen puheissa on keväästä saakka lupailtu kestävää koronaelvytystä ja jälleenrakennusta vihreyden ehdolla ja nyt täytyy toivoa, että näistä tavoitteista pidetään kiinni. Suomen ensimmäiset omat elvytyspaketit on jo jaettu, mutta vielä hyvittämättä on EU:lta Suomelle tuleva 3,2 miljardin euron paketti erilaisille ilmastonmuutoksen torjuntaa ja digitalisaatiota edistäville hankkeille. Ehdot ovat moninaiset, mutta oleellista on, että valtaosa rahoituksesta tulee käyttää ilmastonmuutoksen torjuntaan tai digitalisaation vauhdittamiseen ja rahoitettavien hankkeiden tulee sopia jonkin EU:n lippulaivahankkeen alle. Yksi näistä lippulaivahankkeista keskittyy nimenomaan rakennusalan resurssitehokkuuden parantamiseen.
Vaikka vielä kukaan ei oikein vaikuta tietävän, mihin EU:n elvytysraha tullaan kohdistamaan, tuntuisi tätä taustaa vasten kerrassaan kummalliselta, jos kiertotaloushankkeita ei paketista tuettaisi. Taittaaksemme resurssien kulutuksen kasvun, on meidän saatava käyttöön kiertotalouteen pohjautuvia liiketoimintamalleja. Meillä ei ole varaa tuottaa loputtomasti jätettä, sillä se kuormittaa täysin turhaan planeettaa ja rakennuttajien ja ostajien kukkaroa. Jäte voidaan käyttää hyödyksi, myös rakennussektorilla. Kiertotalous on hyväksi kaikille ja siksi ekosysteemien syntymiseen ja niiden toimintaedellytysten parantamiseen kannattaisi panostaa. Kiertotalous on erittäin tärkeä osa vihreää tulevaisuutta.
Laura Hildén
Kirjoittaja on aktiivinen kestävän kehityksen puolestapuhuja, Trifami 3D:n liikeidean suuri ihailija ja toivoo, että koronaelvytysrahat käytetään vihreää siirtymää edistävällä tavalla.
