Ilmastoystävällisempi juhannus
Trifami 3D kokosi yhteen neljä vinkkiä kohti ympäristöystävällisempää juhannuksen viettoa.
1. Ajaminen kohteisiin
Juhannus saa ihmiset reissumielelle ja valtatiet täyttyvät yhä enemmän kasvavista ruuhkista. Keskikesän juhlaa mennään viettämään mökeille, musiikkifestivaaleille, sukulaisille tai kaupunkeihin ihan vain vaihtelun vuoksi. Juhannusliikenne voi olla stressaavaa, aikaa vievää ja pahimmillaan jopa vaarallista. Totta kai jokainen suomalainen ansaitsee helpotuksen valitsemassaan paikassa pitkän talven jälkeen ja halu vaihtaa maisemaa on erittäin ymmärrettävää. Kuitenkin tapoja siirtyä paikasta toiseen on monia ja moni niistä on myös turvallisempia – jopa hauskempia.
Moni valitsee auton ensimmäiseksi vaihtoehdoksi siirryttäessä viettämään juhannusta, joka on toki ymmärrettävää ja useissa tapauksissa myös välttämätöntä. On kuitenkin paljon tilanteita, jossa autolla liikkuminen on turhaa. Esimerkiksi suuremmat festivaalit sijaitsevat usein lähellä vilkasta kaupunki aluetta ja näihin paikkoihin kulku esimerkiksi junalla on todella helppoa. Junalla matkustaminen on myös vähemmän stressaavaa ja mikä parasta, Suomen kesämaisemat avautuvat parhaiten juuri junan ikkunasta. Toki mikäli mökki sijaitsee kaukana korvessa ja matkatavaraa on paljon, on auto välttämätön vaihtoehto. Kuitenkin on hyvä muistaa, että autoillessakin on mahdollista vähentää kulutusta, esimerkiksi kimppakyytien avulla, ja ruuhkatkin pienenisivät silloin, jos useampi ihminen omaksuisi tämän tavan.
Jos ideana on viettää kaupunki juhannus ja mennä ihailemaan illalla lähialueen kokkoja, parhaiten se tapahtuu pyörällä. Ei vain siksi että se on toinen ilmasto teko, vaan siksi että juhannus avautuu parhaiten kokemalla koko kesän hienous läpi vaihtuvien maisemien ulkoilmassa. Voisi sanoa, että niin hienot kuin kokot ovatkin, se oikea juhannuksen tuntu voi tulla eniten juuri pyörämatkalla. Matka päihittää päämäärän.
2. Ruokavalinnat
Juhannuksena ruoka on keskipisteenä grillikeleineen ja satokauden tuoreine antimineen. Jos tänä juhannuksena vielä tekee mieli tehdä merkittävä ilmastoteko aterian kylkiäisenä, on ruokavalintojen miettiminen hyvä paikka aloittaa. On arvioitu, että suomalainen kuluttaja voi tuotevalinnoillaan vähentää ruokavalionsa ilmastopäästöjä jopa 30–40%. Pelkästään valitsemalla kasvisvaihtoehtoja voi omia ilmastopäästöjään vähentää jo 20–40%.
Kotimaisten raaka-aineiden ja lähiruoan suosiminen on myös merkittävää päästöjen vähentämisen kannalta. Lihatuotteista naudanlihan ilmastopäästöt ovat kaikkein suurimmat: kotimaisen naudanlihan ilmastovaikutus on 15kg CO2/ lihakilo ja esimerkiksi Brasiliasta tuodun naudanlihan ilmastovaikutus on jopa 40kg CO2/ lihakilon luokkaa. Kotimaisen sianlihan ja broilerin ilmastovaikutus on 4-5kg CO2/ lihakilo, kun taas ulkomailta tuodun sianlihan ja broilerin ilmastovaikutus on 7-10kg CO2/ lihakilo. Kukapa ei haluaisi suosia suomalaista.
Mitkä sitten ovat kaikkein ilmastoystävällisimmät ruoat? Näitä ovat luonnonkalat (ilmastovaikutus 0,8kg CO2/ kg) ja kotimaiset kasvikset ja juurekset (ilmastovaikutus 0,1- 0,4kg CO2/ kg). Vinkkinä vielä: juhannuksen aikaisena satokautena parhaimmillaan ovat porkkanat, punajuuret, kukkakaalit, retiisit, herneet, mansikat ja varhaisperunat.
Lähteet: ilmasto-opas.fi, hsy.fi
3. Fiksumpaa puun polttoa
Juhannuksena maisemanvaihdos mökille aiheuttaa monille viikonlopun mittaiset juhannuspäästöt, kun mökillä sytytellään puulämmitystä, grilliä, kiuasta ja juhannuskokkoa. Suomessa puunpoltto on suurin pienhiukkasten lähde ja vapauttaa palaessaan ilmakehään myös mustaa hiiltä, PAH-yhdisteitä ja hiilidioksidia. Ei nyt kuitenkaan tarvitse huolestua liikaa, sillä puunpolton ilmastovaikutuksia voidaan vähentää pienin konstein, jolloin ihan heti näistä ei ainakaan vielä tarvitse luopua.
Säännöllinen nuohous, tulisijojen kunnossapito ja hyvän vedon ylläpitäminen takaavat täydellisen palamisen, optimaalisen lämpötilan ja polton hyötysuhteen. Nämä puolestaan säästävät energiaa ja auttavat vähentämään ylimääräisiä päästöjä. Puuta poltettaessa materiaalien valinnalla on myös merkitystä, sillä rankapuun tai kasvavien puiden hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin nopeasti maatuvien latvatähteiden, risujen ja oksien polttamisen. On myös tärkeää, että puumaateriaali on täysin kuivaa, sillä kostea puumateriaali palaa epäpuhtaasti vapauttaen ilmakehään enemmän ilmansaasteita.
Monesti nähdään, että roskatkin on kätevä hävittää heittämällä ne palavan puun joukkoon, mutta ilmakehän kannalta tämä aiheuttaa vain lisää päästöjä. On esimerkiksi arvioitu, että yhtä poltettua muovikiloa kohden hiilidioksidipäästöjä muodostuu 3kg CO2/ kg. Jos muovikilo kuitenkin kierrätetään, muovikilon koko elinkaaren hiilidioksidipäästöistä voidaan säästää jopa 1,5kg CO2/ kg. Kumman siis valitset: roskien polttamisen vai kierrättämisen?
Lähteet: yle.fi, helda.helsinki.fi
4. Mökistä ekologinen
Suomalainen mökkikulttuuri on jo itsessään hyvin omavarainen ja ilmastoystävällinen ja on hienoa, että ihmiset ovat omaksuneet sen osana modernia elämäntyyliä. Peseytyminen tapahtuu järvivedellä, huussit ovat usein vedettömiä ja ruokaakin saa mahdollisesti omasta järvestä. Lämmitys tehdään usein takalla ja ruokaakin tehdään avotulella, mutta olisiko vielä mahdollista tehdä suomalaisista mökeistä entistäkin ekologisempia.
Perinteinen alkeellinen mökki on monelle ilo jo itsesään ja on upea huomata, että suomalaiset osaavat tästä nauttia. Kuitenkin jos halutaan ylläpitää jonkin näköistä modernimpaa elämän tapaa mökillä, voi senkin tehdä nykyään osin omavaraisesti. Esimerkiksi aurinkopaneeleilla voidaan taata mökkiin vaadittavat mukavuudet joustavasti ja ilmastoa säästäen.
Aurinkopaneelit ovat kehittyneet niin paljon, että sen hankkiminen voi olla jopa taloudellisesti järkevää. Aurinkopaneeleja voidaan asentaa mökkeihin myös ilman että se olisi kiinni missään sähköverkossa. Se voi tarjota hyviä ratkaisuja myös silloin kun muuta energian tuotto mahdollisuutta ei edes ole lähellä, esimerkiksi saarilla. Parhaimmillaan aurinkopaneelien tuottama sähkö riittää kaikkiin tarpeisiin ja ylijäämä sähköä voi jopa myydä takaisin sähköyhtiöille. Siinäpä vasta kiertotaloutta!
