Betonirakentamisen kuusi suurta haastetta
Tiesitkö mitä haasteita betonirakentaminen kohtaa 2020-luvulla?
- Ympäristökuormitus: Betonin valmistaminen kuormittaa ympäristöä merkittävästi. Betonin sidosaineen sementin valmistaminen kuluttaa paljon energiaa ja aiheuttaa jopa 5 % maailman CO2-päästöistä, mikä on enemmän kuin lentoliikenne. Myös raaka-aineisiin sekä valmiseen betonimassaan liittyvä materiaalilogistiikka aiheuttaa päästöjä.
- Hiekkapula: Hiekasta on tullut veden jälkeen maailman toiseksi kysytyin luonnonvara ja vain osa hiekasta soveltuu betonin valmistukseen. Luonnossa hiekkaa muodostuu todella hitaasti, joten etenkin rakentamiseen soveltuvan hiekan kysyntä ylittää jo uudistumisvauhdin. Kauppatavarana hiekkaa liikkuu paljon myös pimeillä markkinoilla.
- Kysyntä: Betoni on maailman suosituin rakennusmateriaali ja pelkästään sementtiä valmistetaan vuositasolla puoli tonnia per henkilö. Kysyntä kasvaa jatkuvasti, koska betonilla on lukuisia hyviä ominaisuuksia kuten edullisuus, puristuslujuus ja muokattavuus. Betonirakentaminen on usein teknisesti kestävin ratkaisu, joka soveltuu aina suurista runkorakennelmista infrarakentamiseen – betonia ei suoraan voida korvata millään muulla materiaalilla.
- Purkujäte: Betonia puretaan paljon. Pelkästään Suomessa purkumateriaalia syntyy vuosittain 700000–1000000 tonnia ja hukkaan päätyy yhä myös täysin käyttökelpoista ainesta eli ylijäämäbetonia. Maailmalla purkumateriaalia syntyy myös erilaisten katastrofien yhteydessä.
- Laatuongelmat: Betonin tuottamisessa esiintyy usein laatuongelmia pitkän tuotantoketjun ja valmistustekniikan vuoksi. Ongelmat voivat liittyä prosessin kaikkiin vaiheisiin: valmistukseen, työmaan suunnitteluun ja betonointiin.
- Katastrofit: Ilmastokriisin myötä lisääntyneet rajut luonnonilmiöt sekä niihin liittyvät muuttoliikkeet lisäävät jatkuvasti tehokkaan ja nopean (jälleen)rakentamisen tarvetta eikä perinteinen rakentamistapa enää vastaa tähän haasteeseen.
