Lontoo osa III: Kiertotalous Lontoon rakennusalalla

Tällä kerralla tarkastellaan sitä, miten kiertotalous otetaan huomioon Lontoon rakennetun ympäristön ilmasto toimissa. Teksti on kolmas osa Lontoo-aiheista blogi-sarjaa, jossa tutustutaan Lontoon kaupunkisuunnitteluun, rakentamiseen sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ilmasto toimiin. 

Lontoon rakennusteollisuudesta muodostuu vuosittain 9.7 miljoonaa tonnia jätettä, josta 90% uusiokäytetään. Lontoo strategian tavoitteena on kuitenkin saavuttaa yli 95% rakennus- ja purkumateriaalien uusiokäyttöaste. Muita tavoitteita on pyrkiä hyötykäyttämään 95% kaivuujätteestä sekä kierrättämään 65% kunnallisjätteistä. Lisäksi Lontoo pyrkii olemaan omavarainen jätteiden käsittelijä vuoteen 2026 mennessä, tarkoittaen sitä, että 100% Lontoossa syntyneestä jätteestä käsiteltäisiin Lontoossa. 

Kuva Lontoosta vuodelta 2012 / Josefiina, Trifami 3D

Rakennusalalla kiertotaloustoimia ohjaa Lontoon strategisen suunnitelman lisäksi kiertotalous ohjeistus (Circular economy guidance). Tämän tarkoituksena on tuoda kiertotalous aktiivisesti mukaan rakentamiseen, jotta Lontoon hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa suunnitellusti vuoteen 2030 mennessä. Ohjeistus tuo huomioita rakennuksen elinkaaren jokaiseen vaiheeseen, johon mukaan lukeutuu suunnittelu-, rakennus-, käyttö- ja purkuvaiheet. Suuremmille infrastruktuuri- ja rakennushankkeille on myös luotu täytettäväksi kiertotalous lausunto (Circular economy statement), jonka avulla rakentamisen toimijoita edesautetaan tekemään tietoisia, pitkäkestoisia päätöksiä resurssien kestävästä käytöstä ja vastuullisesta rakennus- ja purkumateriaalien käsittelystä. Lausunto lähetetään rakennuslupahakemuksen ohessa ja päivitetään uudelleen hankkeen ollessa valmis. 

Lausunnossa tulee ilmoittaa seuraavat asiat

  1. Miten hankkeen purkumateriaalit aiotaan tulevaisuudessa uusiokäyttää tai kierrättää
     
  2. Miten suunnitteluominaisuuksilla on pyritty vähentämään materiaalien käyttöä 
  3. Mahdollisuudet jätteiden/ purkumateriaalien käsittelyyn paikan päällä 
  4. Varastoimiseen ja kierrättämiseen sopeutuvat tilat ja paikka mistä kierrätysmateriaali on helposti kerättävissä 
  5. Arvioitu määrä muodostuvaa jätettä/ purkumateriaalia 
  6. Kuinka tehokkuutta aiotaan valvoa ja seurata 

Hakemuksessa on edellisen lisäksi tultava ilmi myös se, miten hanke tukee Lontoo-laajuisia tavoitteita saavuttaa aiemmin mainittu 95% rakennus- ja purkumateriaalien käyttöaste, 95% kaivuujätteen hyötykäyttöaste ja 65% kunnallisjätteen kierrätysaste. Lisäksi jos rakennuksen elinkaaren on suunniteltu olevan pitkä (yli 25 vuotta), tulee ilmoittaa miten pitkäikäisyys, mukautuvaisuus ja joustavuus otetaan suunnittelussa huomioon. Jos taas rakennuksen elinkaaren on suunniteltu olevan lyhyt (alle 25 vuotta), tulee hakemuksessa ilmoittaa uudelleenkäytettävyyden ja palautuvuuden huomioiminen.

Mielenkiintoisena lisähuomiona Lontoon strateginen suunnitelma nimeää CleanTech-innovaatiot tärkeäksi kiertotalouden mahdollistajaksi. Nämä auttavat kiertotalouden edistämistä niin energia-, liikenne-, jäte-, ruoantuotanto-, vesi- ja rakennusalalla. Tällä hetkellä 42% kaikista Englannin CleanTech myynneistä tapahtuu Lontoon alueella, jonka on sanottu tuoneen Lontoolle etulyöntiaseman hiilineutraalisuustoimissa. Tämän vuoksi kaupunki pyrkii aktiivisesti kannustamaan ja tukemaan tutkimusta, kehitystä, innovaatiota ja start-up yrityksiä. Lontoon pormestari on vielä lisäksi luvannut rakennuttaa CleanTech innovaatiokeskuksen Länsi-Lontooseen tarjoten työtilaa, yhteisöllisiä tiloja ja yritystukea, pyrkimyksenä luoda suurempi CleanTech toimijoiden keskittymä. 

(Lähteet: london, london1