Päätä pahkaa betoniin?
“Jos betonirakentaminen olisi valtio, tuottaisi se maailmassa kolmanneksi eniten kasvihuonepäästöjä heti Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.”
Yhteiskunnat ovat ilmastotietoisempia kuin koskaan aiemmin ja myös rakentamisen ilmastonäkökulmaan kiinnitetään huomiota yhä kasvavassa määrin. Talojen ekologisuudesta puhuttaessa painopiste on lähes aina talojen lämmitykseen käytettävän energian määrässä. Keskustelu jättää usein talon rakentamisen, purkamisen ja materiaalien päästöt vähemmälle huomiolle, vaikka nämä ovat merkittäviä rakennuksen koko elinkaaren aikana.
Betoniteollisuuden ilmastovaikutuksiin ollaan heräämässä, eikä lainkaan turhaan. On arvioitu, että betonin sideaine sementti aiheuttaa globaalisti jopa enemmän CO2-päästöjä kuin lentoliikenne. Vettä lukuun ottamatta betoni on maailman käytetyin aine, sitä käytetään vuodessa peräti kolme tonnia per henkilö. Jos betonirakentaminen olisi valtio, tuottaisi se maailmassa kolmanneksi eniten kasvihuonepäästöjä heti Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen.
Betonia tuotetaan valtavia määriä. Niin paljon, että siitä voisi rakentaa 30 metriä korkean muurin, joka kiertäisi planeettamme ympäri. Betonia käytetään rakentamiseen kaksi kertaa enemmän kuin muita rakennusmateriaaleja yhteensä.
Vastaavasti betonia myös puretaan suuria määriä. Purkumateriaalia ja jätevirtoja on kaikkialla maailmassa. Usein nämä ovat tuottajilleen ongelmallisia ja purkujätteestä eroon pääseminen on vaikeaa. Suomessa syntyy vuosittain 700 000–1 000 000 tonnia purkubetonia ja jätteeksi päätyy myös täysin käyttökelpoista ainesta. Trifami 3D:n idea on palauttaa käyttökelpoinen aines heti takaisin kiertoon uusiokäyttämällä se uusissa rakennuksissa.
Osittain betonin valtavasta kulutuksesta johtuen maailmaa uhkaa hiekkapula. Hiekka on jo nyt maailman toiseksi kysytyin luonnonvara. Hiekkaa pidetään uusiutumattomana luonnonvarana, sillä sen syntyminen voi kestää jopa miljoonia vuosia. Tämän lisäksi vain osa hiekasta soveltuu betonin valmistukseen. Suomessa hiekkavarantojen ehtyminen on jo nähtävissä esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sekä Lounais- ja Länsi-Suomen alueilla. Mikäli purkujätteitä ei nähtäisikään jätteinä, vaan uusiokäytettävänä purkumateriaalina, saataisiin betonin valmistamiseen käytetty hiekka pysymään kierrossa pidempään ja uutta hiekkaa tarvitsisi käyttää vähemmän.
Samaan aikaan kun betonin kysyntä kasvaa, on ekologinen asuminen vastaavasti kasvava trendi. Kustannustehokkuuden rinnalle on noussut vahvasti tarve tehdä ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja. Onkin selvää, että hiilinegatiivisuutta tavoittelevassa maailmassa rakennusteollisuus on muutoksen edessä. Tarvitaan kunnianhimoa, luovuutta ja rohkeutta, jotta tulevaisuuden rakentaminen voi olla puhtaampaa ja parempaa. Kiertotalous on yksi erinomainen ratkaisu betonin päästöjen hillitsemiseksi.
Trifami 3D on ympäristöystävällisen rakentamisen edelläkävijä ja tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun betonin liikakulutukseen.
Lue lisää aiheesta esimerkiksi täältä:
https://www.theguardian.com/cities/2019/feb/25/concrete-the-most-destructive-material-on-earth
